Ataqatigiissillugu aaqqissuussinermi kukkuluttornikkut kalaallit meeqqaminnik arsaagaasarput

Authors:

Abstract

Ataqatigiissillugu aaqqissuussinermi kukkuluttornikkut kalaallit meeqqaminnik arsaagaasarput   Mentor Imannuel-imi aammalu IKIU.DK-mi nalaattarparput arnat kalaallit aammalu ilaqutariit sullinneqarnerini assigiinngisitsinermi innarlerneqartartut. Tamanna takornartanik pigiulitiinnakkamik isumaq nalinginnaasunngorsimasup kinguneraa. Oqaatsit atukkat aallavigalugit assigiinngisitsineq, qallunaat nunaanni kalaallit ilaqutariit iluanni kalaallisut oqalussinnaatitaanerat akuersaarumaneqanngilaq. Takorluuisuusinerit kalaaleq qallunaannut naleqqiullugu najukkaminik nooqattaartuunerusoq,takorluuisuusinerit qanga pisimasut artornarsinnaasut ullumimut aamma taammatuttaaq nammataqarsorinninneq. Uani pineqarpoq takornartanut isummamik pigiliutiinnakkamik isumaq, inuiaqatigiit kalaallit pissusaannut eqqunngitsumik isumaqarneq. Oqaatsinik atuisinnaanermut qinertuaarnermut killeqarneq (selektiv mutisme) , eqqunngitsumik silassorissusermik misiliinneq uuttuineq (psykometrisk test), isumalluarsaarinngitsumik ilimasunneq (overpessemistisk formodninger). Tamannali sakkortuumik naapertuilluanngitsumik eqquisarpoq. Tamanna allaaserisami atuarsinnaavat tamakkiinerusumillu paasisaqarneruffigalugu. Allaffissornermi assigiinngisitsineq takuneqarsinnaasumik malunnarsinaavoq (manifest klar-aktiv) aammalu ersinngitsumik pisinnaalluni (latent). Allaaserisami taakkartorneqartut ersinngitsumik pinerupput (latent), tamannalu peqqutaalluni meeqqat oqaatsimi saniatigut allanik oqaatsinik atuinngitsunik, aammalu piorsarsimassutsiminnik allaanerusumeersut (kultur) eqqummaariffigineqannginnerat kingunerivaa. Qallunaannut naleqqiullugu kalaallit meeqqaminnik arsaagaasarnerat annertuneroqaaq. Takuneqarsinnaasutut kukkuluttortuarnerup tamanna kingunerivaa. Ilanngunneqarsimanngitsunilu ataatsimiinnerni pisut kalaaleq naartusoq naartuersinneqarnissaa siunnersuutigineqartarluni. Sulisaaseq taanna inatsisini tunngaviusuni malitassaqarpoq, kisiannili pineqartumiit pissut inuttullu naleqarneranut pineqartumit isigissagaanni ilitsersuussineq eqqunngitsuliorneruvoq akerlilerneqartariaqarluni.  
Billede af Mikael Hertig

Mikael Hertig (c) april 2017
https://orcid.org/0000-0002-0533-0231
Cand. scient. pol. Aarhus Universitet 1982 Cell +45 27 24 47 00
Fregatten 4, 1 tv
DK 6400 Sønderborg Denmark
mh@aquut.com

 

Allaaserinnittoq: Mikael Hertig

Oversat af Dorthe Sethsen

 

 

 

Kommunu naartuerseqqusileraanngat

Billede af kvinde i en gynge og en tom ved siden af

Er der en, der mangler?

Neqeroorut naaggaarsinnaanngisaqpissutsit taakku misinnarput, kommunip ingerlatsinermini arnaq kalaaleq naartusoq sapaatillu akunneri 12 naartuleqqaarnerata iluani allanit naleqqiullugu akulikinnerusumik aggersarneqartarnera. Ataatsimiinnermi arnaq siunnersorneqartarpoq naartuerseqqullugu, ilassutigalugu taaneqartarluni siunnersuutigineqartutut naartuersinngippat meeraq inunngorniariartoq pinngitsaalisamik arsaagaassutigisinnaallugu, aammalu pinngitsaalisamik ingerlaannaq angajoqqaarsiavittaarsinnaasoq. Arnarpassuit tamanna misigisarpaat. Peqatigiiffimmi arnat sullitavut imigassamik aanngajaarniutinilluunniit atuisuunngillat aammalu persuttaasoqarfimmeersuunatik, tamakkununngalu assingusinnaasumik inuunerat ingerlagani. Naatsumik oqaatigalugu pisunut taaneqartunut massakkuugallaq soqanngilaq. Uanga nammineerlunga kommunip naartuerseqqusineranik pissutsinik naammattuuisimanngilanga. Pingasulli taamak pineqarsimaneranik ilisimaaraakka,pissutsillu taakku kingunerisimavaat marloriarluni naartuummik katatsineq aammalu siusinaarujussuarluni ernineq. Ingerlatsinermi suleriaaseq inatsisini tunngavissaqarsimassaaq, ilitsersuutaanerusumillu ingerlagunarluni. Ajornartorsiulli unaavoq imigassamik aanngajaarniutinillu atuineq pineqanngikkaluartoq, inuk naqisimaneqarluni pinngitsaaliniarneqarluni pisoq, inuttut ilungersulernermini naartuumminni katatsinermik aammalu inunngujaarpallaarnermik kinguneqarsinnaammat. Ingerlatsinermi takuneqarsinnaannginnerami periuutsertik innarliinerusoq aammalu unioqqutitsilluni ingerlatsinerusoq? Sooruna? Ingerlatsinermi maleqqusaasuni allaqqavoq sullitamut ajunnginnerpaamik kinguneqartumik sullissinissaq,tamannali atuutinngippat ilitsersuineq siunnersuineq piviusorsiornerunngilaq tunngavissaqaranilu. Ingerlatsivik namminersorluni pinngitsaaliissummik arsaarinninniarluni siumoorluni ilimasaareqqusanngilaq, aatsaat ernereernerup kingunerani Børne og Unge Udvalget arsaarinnittoqassanersoq aaliangiisinnaammata. Tamannali ilimasaarereernertut taasaat siorasaarineruvoq, unioqqutitsinerullunilu . Tamananna assigiinngitsunngorlugu saqqummiunneqarsinnaavoq,immineq Godfather-itut pissaaneqarnertut inissinneq ”naaggaarsinnaanngisannik neqeroorfigaakkit”, pissuserli taanna inatsisinik unioqqutitsinerunerunnginnersoq apeqquserneqarlunilu qulakkeerneqartariaqarpoq.    
   

 

Meeraq suli

    Inatsisini meeqqanut tunngasut atuuttut malillugit piaarnerpaamik meeraq allamut inissinneqassaaq imaluunniit angajoqqaarsiartaassaaq. Kisiannili aaliangiinneq taanna sumik tunngaveqassava? Oqaaseq ”ernumanartoq” ilaqutariinnut sullissisuni tulluarsarlugu allaffissornerminni ilaareerpoq. Tamannali ilaatigut inatsisini tunngaviusuniippoq, kisiannili ernumanermik eqqartuineq atuulluni. Siullermeerluni meerartaalersoq ilaqutariittut qanoq issappat, qanoq ililluni piukkunnartut piukkunnanngitsullu immikkoorsinneqarsinnaappat? Ilaqutariit taamannak nalaataqartuni ikittuinnaat børnefaglig undersøgelse” §50”-erneqartarput, (meeraq inunngortoq pillugu angajoqqaanik nalilersuineq). Naliliinneq taamungaannaq tiguinnakkatut ilersarpoq, tassami angajoqqaanngortussat meerannguat suli inunngunngimmat. Ikinngutigiit akornanni piumasaannarmik eqqoriaaqattaarnertut taaneqarsinnaavoq. Ilisimatusarneq aallaavigalugu, §50-mut tunngatillugu ernumanarsinnaasumik kalerriutitaqanngippat inuaqatigiit allat naleqqatigalugit misisssuineq ingerlanneqartartussaavoq, taammaattoqanngilarli. Naatsumik taassagaanni takujuminaappoq §50-mut tunngasoq siumoorluni aaliangeeriigaanersoq imaluunniit misissuinerup kingunerani naliliinneq pinersoq. Tassanilu ingerlatsinermi sulisuusut paasissutiissiisussaasuullutik (officialmaksime oplysningspligt)     Inatsisit ingerlatsinermut tunngasut piumasaqaataanni kinaassusersiuinngitsumik misissuineq ingerlareerpat,suliamut tunngavilersuutit attuumassutillit tamaasa saqqummiutereernerini aatsaat naliliisoqassaaq. Misileeqqinnissarli ajornarsinnaasarpoq, suliassamut tassunga ilisimasaqarluartumik naliliinneq assigiumaaraa qulakkeerneqarsinnaanngimmat. Pingaarutilerujussuuvoq ilaqutariinnut sullissisoq paasisisimasaqarluartuunissa. Suliamut tunngaviusunik ingerlatsinermi paasisimasaqarluartumit assingusinnaasumik taarserneqassanngilaq. Uanga nammineerlunga qularisaqartarpunga, tamanna itisilissavara: sulisaasermut tunngasumik misilittagaqartuunneq takutippaa ajornartorsiut paqumigineqarluni eqqartorneqarumanngitsoq annertusoq. Sulianut tunngatillugu ajornartorsiutaavoq suliamik misissuisuusoq ingerlatsinermi paasisimasaqarnera killeqartuusinaammat, taamaalillunilu aaliangiunneqarsimasunik aatsaalloorutaasumik pilerseqqinnissaq ajornarsinnaasarluni, , ajornartsiut paaminnarnerpaamut ilaagaluartoq politikkimi eqqartorneqanngippallaarpoq.     §50-mut tunngasumut ajornartorsiutaasoq kalaallinuinnaanngitsoq inuiaat tamanut eqquivoq.   Kalaallinut ajornartorsiutaasoq tassaavoq ilaqutariinni sullissivimmiit qallunaannit naleqqiullugu isiginiarneqarnerusarmata, tassunga tunngasut kisitsit eqqoqqissaartut piginngilakka. Peqatigiiffiit VIVE, Inuit Pisinnaatitaaffii (Menneskerettigheder), Inuit ajornartorsiutillit peqatigiiffianni (Rådet for Socialt Udsatte) Nalunaarusiani amerlaqisuni nalunaarusiaanni tabelimik takussutissaqanngilaq kikkut ilitsoqqussaralugit kalaallisut oqaatsiminnik atuinersut, aammalu oqaatsinut tamanut tunngasumik takussutissaqarani.        

Qallunaat nunaanni Kalaallisut oqaaseqartuunneq

    Europami Inuit pisinnaatitaaffianni isumaqatigiissummi (europæiske menneskerettighedskonvention) Nunat assigiinngitsut akornanni ILO-isumaqatigiissummi aammalu FN isumaqatigiissutaanni, nunat inoqqaavini illersuisumi, kalaallit illersugaallutik pisinnaatitaaffigaat kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorlugit oqalussinnaanissaat, ilaqutariiusuni kalaallisut oqalussinnaanissaq aammalu qitornatik kalaallisut ilinniartissinnaanerinik pisinnaatitaaffeqarlutik, tamannali sulisaasermi ilaannngilaq, taassumalu kingunerisinnaavaa tunngavissaqangitsumik meeqqamik arsaagaaneq. Suliamut tunngatillugu ilaanni kommunit killisiuinertutullusooq pissuseqarlutik oqalutseqartitsisinnaasarput. Qallunaat nunaanni ingerlatsinermi suleriaatsimi pissusiviusut (faktisk forvaltningsvirksomhed) aammalu aaliangiinnermi (afgørelse) immikkoortikkuminaapput, inatsisit aallavigalugit aaliangiinneq aammalu suliamut tunngasumut uppernarsaatit atortarmata. Kommunit nutserissussineq ajorput, taamaasillunilu aaliangiullugu unnerluussutit oqaatigineqartut eqqunngitsuuppata naqqiisinnaanermik periarfissaqaratik. Kalaallit qallunaat nunaat naalagaaffianni innuttaaqataapput, amerlanerpaat ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaluttuupput aammalu kalaallit kulturiannut tunuliaqutaqarlutik. Qallunaat kalaallillu tyrkiamiunut naleqqiullugu imminnut ungasinnerupput. Qallunaat nunaanni nunasinerminni inuttaasunut,oqaatsiannut, kulturiannullu aaliangersimasuusumut naleqqussarlutik inuulertarput, tamanna ajornartorsiut annertuvoq: Kalaallit qallunaat nunaanni najugallit angerlarsimaffimminni imaluunnit tamanut ammasumik kalaallisut oqalussinnaanissartik pisinnaatitaaffigaat? Inatsisit aallaavigalugit qularisassaanngilluinnartumik kalaallit oqaatsitik atorsinnaatitaavaat, tamanna inatsisitigut qularnaveeqquserneqarnikuuvoq Europami inuttut pisinnaatitaaffiinni isumaqatigiissummi (Europæiske Menneskerettighedskonvention). Qallunaat nunaanni inatsisini tunngaviusuni (Grundlov) oqaatsit pillugit soqanngilaq, naatsorsuutigineqarpoq qallunaat oqaasii naalagaaffimmi oqaaserineqassasut. Inatsisini tunngaviusuni 1953-mi atuutilersinneqartumik kalaallit nunaat qallunaat nunaata aggorneranut ilaalerpoq (amt), tamanna kalaallit nunaannut pissaaneqarniarnermi inatsisini tunngaviusuni pilersinneqartuni § 3,2.punkt (1)-mi allaqqavoq, ileqquliutiinnarneqarsinnaanngilaq pissusissamisoortutut isigalugu qallunaat oqaasii pisortatigoortumik atugaassasut. Dansk Folkeparti sulissutigisarsimagaluarpaat oqaatsinut tunngatillugu inatsisiliortoqassasoq (sproglov) tamannali akuerineqartarsimanngilaq, tassunga tunngatillugu oqallinnermi savalimmiut oqaasii aammalu kalaallit oqaasii arajutsisassaanngitsumik eqqartorneqarneq ajorput. Kalaaleq qallunaat oqaasiinnik ilitsoqqussaralugu oqaatsitut atuissasoq piumasaqaatigissallugu tunngavissaqanngikkaluartoq, taammaattoq pisortaqarfinni qallunaatut oqalussinnaanissaq ilisimaneqariissasoq naatsorsuutigisarpaat. Meeqqanik arsaarinninnermi, ilaqutariinnit avissaartitaanermi tunngatillugu oqaatigikkajuttagaat tassaavoq, meeraq qallunaat atuarfiinni imaluunniit meeqqeriviinniittuugaluarluni angerlarsimaffimmi kalaallisut oqaatsiminnik oqaluttuummata ernumanartoqartikkaat, tamannalu ajornartorsiulernermik kinguneqalersarpoq. Tassani siunertaanngilaq isiginngitsuusaarneqassasoq naalagaaffimmi innuttaaqataanermi qallunaat oqaasiinnik sapersanngilluinnarluni atuisoqassasoq. Soorunami kalaallinut qallunaat nunaanni najugalinnut pisariaqarpoq ulluinnarni inooqataanerminni nalinginnaasumik qallunaatut oqalussinnaanissaat. Oqaatsinut tunngatillugu ajornartorsiut qallunaat nunaannit nassuerutigineqarnikuunngilaq. Oqaasertalinngikkaluarlugu naatsorsuutigineqareertarpoq kalaaleq qallunaat oqaasii oqassiisa arlartut naammaginartumik atussagaat, piumasaqaalli taanna tamakkiisumik anguneqarsinnaanngilaq, pissutigalugu kalaaleq oqaatsit ilitsoqqussaminit oqaatsit allaanerusut atornerani kukkuneqanngilluinnartumik atorsinnaanissaanut qulakkeerisinnaannginnatta. Illuatunganili kalaallisut eqqarsarsinnaanerat oqalussinnaanerat allassinnaanerallu nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutaanni illersugaapput (Internationale konventioner).    

Asaaarinninnermi piorsarsimassuseq oqaartsinillu akimmiffeqarnerup kingunerisinnaarsai

    Inatsisitigut malittarisassani unioqqutisineruvoq, kalaallit angerlarsimaffimminni qallunaatut oqalunnatik kalaallisut oqaatsitik atorlugit oqalullutillu allattarneri peqqutigalugu isumaalunnartutut imaluunniit arsaarinninnissamut tunngavilersuutitut pisortat innersuussisarneri , tamanna misigisarparput naammattuukulallugulu. Ilaqutariinni sullissisunut oqaatsit pillugit nalunaarutiginninneq suliaq ajornartorsiutinngortinnagu alaannartariaqaraluarpaat, tamannami inatsisitigut tunngavissaqanngilaq, aammalu qisuariarfiginissaannut unioqqutitsineruvoq. Inooqataanerup malittaata kingunera, sammisaq allanngorartoq. Meeraq peroriartornermini marlunnik oqaaseqartuugaanngat oqittuinnaanneq ajorpoq. Meeraq meeraaqqeriviimmiilerneraniilli ineriartornera nalilersorneqartarpoq, qallunaat nunaanni misilitsinneq imaluunniit nalilersortinneq qallunaatut ingerlanneqartarpoq, tamannalu pissutaalluni meeraq marlunnik oqaaseqartuunera eqqarsaatigineqarani nalilerneqarsinnaasarpoq tunuarsimaartutut isumaalunnartutut. Sammisamut tassunga tunngasumik nunat assigiinngitsut akornanni pilissuarnik atuagassiaqarpoq. Tamanna aallavigalugu eqqumiiginarsinnaavoq sooq ataqatigiimmik aaqqissuussisut meeqqap marlunnik oqaaseqartuunera naapertorlugu ineriartorneranik nalilersuinnginnersut. Kalaallit meeraaqqat meeraaqqerivimmiittullu oqaatsinik misilitsinnerminni qallunaanut naleqqiullugu angusarissaarnerunngippata tamanna siumut tupigusuutissaanngilaq, nassuiarneqarsinnaavoq aammalu pissutissaqanngilaq apeqqusernissaannut. Peqqissaasunut perorsaasunullu paasissutigineqarsimanngilaq marlunnik oqaaseqartuunneq silassorissusermut arlaannaanulluunniit ajornartorsiutinngorlugu sammivilerneqarsinanngimmat, nalinginnaalersimavorli takornartaanertut inissinneqarneq. Taamaasilluni annertuallaammik tunngavissaqanngitsunik nalunaarutiginninnerit,inissiinnerit aammalu arsaarinninnerit pilersarput. Malunnarpoq meeraq qallunaatut misilitsinnermini naammaginartumik angusaqannginnera tunngavigalugu arsaarinninnerit amerlavallaat pisarsinnaasut, tamannali eqqunngitsuliorneruvoq.    

Inuiaqatigiinnit Maatussaaneq, meeqqat ersisut aammalu angerlarsimaffiup Avataanniileraangami annilaaangami annilaangalertarneq (selektiv mutisme)

    Meeqqap oqaasii kisiisa pinnagit aamma inuttut inuiaat akornanni ineriartornera isiginiarneqartariaqarpoq, nalinginnaasuuvormi meeraq oqaaserisami saniatigut meeraqatimi sulisullu oqaatsit atugaannik ilinniarnermini tunuarsimaarsinnaanera, qaammatillu marlut sisamallu iluanni oqalussinnaanera ineriartorsimanngippat ernumanartutut kinguarsimasutut nalilerneqarsinnaasarpoq,tamanna piuassaaq meeqqerivimmi sulisut isummaminnik aaliangiusseqallutik allannguinngippata, meeqqap angerlarsimaffiani piorsarsimassusaa aammalu oqaatsit atorneqartut avaqqullugit nalilerneqartarmata, kingunerisinnaasaalu tassaasarpoq pisortanut nalunaarutigineqarnissamut qaninnerulerneq.    

Angerlarsimaffiup avataani Annlaangasunngorneq (selektiv mutisme)

    Meeraq meeraqatiminiit inersimasuniillu kinaassusaannik ataqqinnillutik pinngippata meeraq imminut annikigilersinnaavoq, immineq tatigiunnaarluni ulluinnarnilu nuannaartuujunnaarluni. Inuit akornaniinnissani meeqqerivimmi atuarfimmi ersigilersinnaasarpaa, akerlianili angerlarsimaffimmini toqqissisimasarluni. Pissutsit tamakku qallunaat nunaanni inuiaat assigiinngitsut akornanni oqaatsinillu arlariinnik atuisuusunit pisortatigoortumik misissuisarnerminni oqaatsit allat sumiuussuserlu ilaatinneqarneq ajormata. Uanga sinniisutut (partsrepræsentant) sulininni ajoraluartumik allatut ajornartumik ilaqutariit pisortanut nalunaarutigineqarsimasut arsaagaannginnerini kalaallit nunaannut angerlaqqusariaqarsimavakka.     Angajoqqaajusut silassorissusaat qallunaatut uuttorneqartarpoq- tamannali nunat assigiinngitsut akornanni pitsaassutsimut uuttuinerni naleqqersuunneqarsinnaanngilaq.     Angajoqqaat akuersiteqqaarnagit meeqqamik arsaarinnilluni inissiissoqassappat sulisaasermi piumasaqaataavoq angajoqqaajusut piginnaasaat misissorneqassasoq. Inatsisini tunngaviusuni arsaarinninnermi peqqut nalinginnaanerpaaq tassaavoq isumassuineq naammanngitsoq, inatsik malillugu Social Lov § 58, stk 1 . Tamanna pillugu suliareqqitassanngortitsinermi pisortaqarfimmi (ankestyrelse) arsaarinninnermi misissuinerminni imak allapput:   Kommunit akuersinertaqanngitsumik inissiigaanngat immaqa angajoqqaat meerarluunniit akuersinikuugaluartut , taava nalorninartoqarpoq ilumut angajoqqaat akuersillutik meeraq inissinneqarnersoq. Assersuutigalugu suliami angajoqqaajusut silassorissusitsigut sanngiikkaangata kommunip nalilertarpai piumasaqaatinik akuersisinnaasutut piginnaasaqanngitsut. Kommunit ilaanni inissiiniarnerminni taamatut sulisaaseqarput, angajoqqaajusut inatsisitigut inissisimanerat qulakkeerniarlugu. (Ankestyrelsen, Anbringelser uden samtykke, November 2019).     Silassorissusermut psykologiskimik uuttuinermut WAIS IV atorneqartarpoq,taanna taamak ateqarpoq aammalu allanik arlariinnik peqarpoq, inuup silassorissusaa takorluuisinnaaneranullu uuttuutit, misissuinermili naleqqussaalluni oqaatsit ilitsoqqussat atorneqassapput, tamanna nunat assigiinngitsut akornanni periaaseq atorneqartoq malittarisassaat malillugu ingerlassaaq. Uani linkimi itinerusumik atuarneqarsinnaavoq : https://www.aquut.com/2020/02/13/psykologiske-tests-i-tvangsfjernelsessager-misbruges/ allaaserisami imaqarnersiuinermi allaqqavoq nunat tamalaat akornanni psykologit kattuffiannit nunat tamalaat akornanni ilisimasaqarluartumiit piumasaqaatit ataani taaneqartut malinneqassasut: ” Nunap inuia oqaatsinik ilitsoqqussanik oqaluttuusoq eqqorluinnartumik nutseriinnarani aamma piorsarsimassusermut attuumassutilimmut ilaavoq. Pineqartoq nunap kingoqquffimmi najugaqartuuguni aamma tassani oqaatsit atorneqartut ilisimaarilluassavai. suliamik paasisimasaqarluartuusoq piumasaqaataasut naapertorlugit ataqatigiissaartumik oqaatsit piorsarsimassuseq aammalu misiliutip imarisai tunngaviusumillu piumasaqaataasut pikkorissuniit naleqqussarlugu ingerlanneqassaaq.” (ITC IPSYS , den internationale standarderiseringskomite) Maluginiaruk, misiliutissaq nutserneqarsimanissa piumasaqaataammat. Qallunaat nunaanni psykologit qallunaajusut atorneqartarput, taakkulu kalaallit oqaasiinnik piorsarsimassusaanillu ilisimasakittuullutik, assigiinnarpaa oqaraanni puisit arsartunut naleqqiullugu, tamanna kingunerisinnaavaa kalaaleq poqersoq silassorissusaa piginnaanikitsutut nalilerneqarnera. Silassorissusermut uuttuut itigartinneqartariaqaraluarpoq.    

Inerniliinneq

      Allaffissornermi assigiinngisitsineq saqqumisumik (klar,aktiv) imaluunnit takussaanngitsumik (latent,skjult immaqalu misigiitsoorlugu pisinnaavoq) , taakkartorneqartuni amerlanersaaq latentiupput,tassungalu tunngatillugu peqqutaakkajupput takornartanik isummamik pigiliutiinnakkamik isumaqarsinnaaneq aammalu meeraq allamik piorsarsimassusimik tunuliaqutalik, oqaatsinillu qallunaatuujuunngitsumik oqaluttumik eqqummaariffigineqannginnera. Qallunaannut naleqqiullugu kalaallit meerartaannik arsaarinninneq annertunerujussuuvoq. Takusinnaariikkatut kukkuluttornerup kingunerisaannik uteqattaarineq pilersarmat. Ilanngunneqanngitsumi tassaavoq ataatsimiinnerni naartusut naartuerseqquneqartarneri, suleriaasermi tassani inatsisitigut tamanna tunngavissakippoq aammalu ilitersuussisussaatitaanermi malittarisassani unioqqutitsinerulluni, pineqartup isaanniit imminerlu inuttut naleqassusaa naapertorlugu pisussaammat.         Note 1:CHRISTENSEN, Jens-Peter: ”Dansk Statsret”, Jurist-og Økonomiforbundets Forlag 2016, p 190.

Skriv et svar

Din e-mailadresse vil ikke blive publiceret. Krævede felter er markeret med *

Don't have an ORCID? Get one in 30 seconds here.
1
1
1
1
1
1