Kalaallit Qallunaat Nunaanni ilinniartuusunut assigiingisitsineq

Authors:

Abstract

   
Billede af Mikael Hertig

Mikael Hertig (c) april 2017
https://orcid.org/0000-0002-0533-0231
Cand. scient. pol. Aarhus Universitet 1982 Cell +45 27 24 47 00
Fregatten 4, 1 tv
DK 6400 Sønderborg Denmark

   

Marine Duc

Marine Duc (Mikael Hertig photo)

Marine Duc (Mikael Hertig photo)

   

Kalaallit Qallunaat Nunaanni ilinniartuusunut assigiingisitsineq

  oversat fra dansk af Dorthe Sethsen   Abstract Marie Duc aviisimut allaaserisaq ilanngutassiara isornartorsiorpaa. Tamanna ajuusaarutigaara. Saassussinerli naapertuilluarnerua? Kalaallit Qallunaat Nunaanni ilinniartunut assigiinngisitsineq Marie Duc aviisimut ilanngutassiaannut oqaaseqarneq: Kalaallit Qallunaat Nunaanni ilinniartuusunut inuiaassuseq pillugu nikaginninneq Marie Duc allaaserisaanni aviisimut ilanngutassiami eqqartuineq:You are the Greenlandic one?” “Kalaaliuit?” Allattoq : Mikael Hertig     Mikael Hertig , cand.scient.pol. Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugallit sullinnerini 1Sinniisoq      

1 Partsrepræsentant

Marie Duc Universitet Montaigne Bordeaux-imiittumi franskisut Ph.d-mut ilinniartuuvoq.

Ilisimatuuttut allaatigisaata ilaa maanna saqqummersimalerpoq – Link takujuk. Allaatigisaa aviisimut ilanngutassiaq,imarisai tassaapput, Kalaallit Qallunaat Nunaanni qaffasinnerusumi ilinniarfinni ilinniartuunerminni misigisartagaat mattussaaneq aammalu inuiiaassuseq pillugu nikagineqarneq

Allaaserisami saqqummiinnermini ersersippaa, Qallunaat Kalaallinut takornartatut isiginninnerat pigiliussimasaasa kingunerisai- sunniutai. Isummersuutip imarisai ` inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsineq´ aammalu ´pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq´ taakku aallaavigalugit takutippaa Inuiaat Kalaallit, aamma universitetimi ilinniartut pissutsit naapittagaat.

 
Inuit

Inuit (Harrington)

"Illit kalaaliuit?"

 
 

 

Kalaallit 540-ut Qallunaat Nunaanni ilinniartuusut, kalaallit isaanniit tassaapput immikkut ittumik pikkorinnertut qinikkat. qallunaat nunaanni universitetini inuiaassusertik pillugu nikagineqarput. Takornartatut isigineqarneq saqqumisumik pinngilaq, inuillu akunnerminni pissusii inissisimanerilu aallaavigalugit misigiitsoorlugu malinnaajuarpoq. Kalaallit ilinniartut inuiaqatigiinnit ajattugaanerat mattussaanerat piaaraluni pinnginnguatsiarpoq, mattussinnaasarpulli kiserliortunngorlutik.

Tassa Marine Duc ,Bordeaux universitetimi Ph.d-mi ilinniartuunermini ilisimatuuttut allaatigisaata oqariartuutaa. Kalaallit qallunaat nunaanni universitetimi ilinniartut inooqataanissamut ilanngukkiartornermi ajornartorsiortarnerat.

   

Kalaallit iliniartut nunap inoqqaavinut ilaappat?

 

   

Pissutsut puiguinnakkat ersersinniarpai: Kalaallit qallunaat nunaanni najugallit kalaallit nunaata oqartussaassuiniikkunnaartarput qallunaalli oqartussaasuisa ataaniilertarlutik.

Qallunaat nunaanni kalaallit 16-17000-it najugaqarput, tusindtillu arlaqanngitsut Kalaallit Nunaata aammalu Danmarkip avataani najugaqarlutik. Taakku inuit qallunaat nunaannut nuukkaanngamik ”nunap inoqqaavisut” atanertik atorunnaartarpa? Nuna pigineqanngitsumut nunnittarput, avatangiisiminniit aammalu ilinniarfinniit ersinngitsutut pineqarlutik.

 

"Inuiaassuseq pillugu nikainninneq"  aammalu "Inuiassuseq pilligu assigiinngisitsineq"

   

Qallunaat kalaallinut eqqunngitsumik isiginninnerat tamani takussaavoq aamma universitetini – inuiaassuseq pillugu nikaginninnerminni saqitsaassuullutik,tamannali kalaallinut qallunaat nunaanni ilinniariarsimasut inuunerminni nanertuutigaat.

Tamannali apeqqutigineqaraanngat akissutit nalinginnaasutut isigilersimasat akissutigikajuttarpaat ”ammip qalipaataa, iluatsiffeqanngitsumik inuiaqatigiinni inissisimasoq aammalu qaffasissumik ilinniagaqanngitsoq”. Marine Duc franskiusoq immineq isiminiit isigalugu qallunaat kalaallillu immikkoortissinnaavai. Qimerluiillunilu pisunut malinnaavoq. Qallunaat taamak misigitillugit illersoriarfissaqartinngilai. ´ Oqaaseq Racialisering ´ ´inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsineq´ atorlugu malunnartinniarpaa ersinngitsumik sumiuussuseq pillugu inissitaaneq, ilimasoreerneq aammalu takornartanik isiginninneq pigiliutiinnakkamit isumaq,kialuunniit annertunerusumik minnerpaammilluunniit nanertuisumik misigaa.

Qanoq ililluni taamak pisoqarsinnaava, kalaaleq pikkorinnerusoq inuiaassusini pillugu nikagineqartoq? annerusumik minnerusumilluunniit mattukkiartuutigisaannik.

Paasinarporli, tassami taakku inuusuttut qallunaat oqaasii oqaasiisa arlarigaluaraat takutippaat kalaallit nunaanni qallunaatut piginnaasaqarluartunut ilaallutik.

Qallunaat isumaqartarput kalaallit immisulli qallunaatut oqalussinnaasuusut. Qallunaatulli oqaatsit immisulli naligiimmik atunngippata, ersinngitsumik pisumik sanileriissilerneqarsarput imatut inissinneqarlutik: qallunaat oqaasiinnik piginnaasai aammalu silassorissusaa killillit. Kalaallit nunaanni ingerlalluartuusut illua tungaanili qallunaat nunaanni universitetini ilinniartuunerminni naqqammissinnaasarlutik.

 

Ersinngitsutut pineqarneq

 

Inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsinermi takussutit arlariipput, kalaaleq susassarinngitsutut pineqalersarpoq, ersinngitsutut inooqataalerluni. Ersinngitsumik inooqataaneq `inuit akornanni suunngitsutut susassarineqanngitsutut pineqarneq, tikkuaassagaanni tassaasoq inuup isikkua aallaavigalugu inisseereerneq:

Arnaq kalaaleq aallaqqaammut asia-miuusorisimavaa, tassungalu tunngatillugu kisitsinermut pikkorissutut inissillugu,ilinniartoqataatali tupaallaatigeqisaannik kalaaliusoq paasigamiuk isiginninnera allanngoriataarpoq, naatsorsuutigilereerlugulu kukkusumik universitetimut inissitaasimasutut isigalugu.

 
 

Qallunaat imminut eqqarsartaassaannut sassussineq "Ajunnitsumik siunertaqarluni nunasiartaarneq"

   

Duc qallunaat kalaallillu akornanni nunasiaateqalernermi paasinnittariaaseq isornartorsiorpaa.

Qallunaat nunasiartaarnerminni nakuusernerat ajornartorsiutaasoq toqqortorneqarpoq illuatunganili `ajunngisaarniarnertik´ kisiat eqqartortarlugu. Qallunaat imminnut paasinnittariaasiminnut tulluarsartutullusooq oqaluttuarineqartarluni. Duc erseqqissarpaa puigorneqassanngilluinnartoq ”qallunaat kalaallit nunaannut nunasiartaarnerminni inuiaqatigiit akornanni, naalaagaaffiup aningaasaqarnera aammalu politikkikkut kingunerisai”. Kalaallit nunaanniit qallunaat nunaannut pigaanngamik, qallunaannut innuttaasuseqartunut ikinnerussutilinnut inissinneqartarput, qallunaat isaanniit qaamasumik amilik tassaammat inuk nalinginnaasoq.

Tamatumalu kingorna apeqqarissaarfini ilisaritippaa, taakku tassaapput kalaallit nunaata illoqarfiisa annersaaneersut. Taakkulu tamakkiisumik isigissagaanni kalalalinik qallunaaniillu kingoqqisuullutik. Kinalunniit inuiaat kalaallinut ilisarisimannilaartoq taaguut ”nunap inuia” tupigusuutigisinnaasarpaa. ”Isumaqarsorivunga, nunap inuia (indfødt) tusaraangakku australiap inutoqaannut assersuullugu attuumassuteqartittariga” taammatut inissiinneq kalaaleq nalitsinni inuusumut nammineq imminut paasinnittariaasaannut ungasittorujussuuvoq, tamannali pissutissaqarluarpoq.

 

"Nunap inoqqaavi" nunasiaatimut taaaguusiineq

   

Duc naapertorlugu oqaaseq ”nunap inoqqaavi” nunasiaateqalernermi pinngorsimavoq. tamanna pinngorsimavoq politikkikkut pissaanillit nunasiartaarnermi nunap inuisa nunaqavissuusut pillugit.

Takorluukkamiit eqqartorneqanngisaannartumit kalaallit aammalu ilinniartoqataasa allaniit kalaallit qulaani taaneqartutut nunap inoqqaavisut isiginiarneqartarput. ”Takornartunut pigiliutiinnakkamik isumaqarnerup, ataatsimoorussamik kingunerivaa nunap inuisa, nuna peroriartorfitsik nalikinnerusutut isiginiarneqartoq.

 

 

Pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq

 

Duc assigiinngitsut allanngorartut tikkuartorpai,nunami suminngaanneerfimmi pissutsit,nagguik aammalu inornerussuseq: qaamasumik amilik, oqaatsit, pissuserisamut takorluukkat il.il. tamannali eqqartorniarneqaleraanngat qallunaat tungaanniit nunasiaateqarnermi oqaluttuarisaaneq pillugu ”pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq” pilersarpoq, soorlu inuit naapeqatigiinnerminni qallunaaq qallunaat nunaanni kalaaleq naapittaraa, aamma universitetimi.

 

 

"Pissuseqqaannut qaninneq" aaammalu "Napparsimaqqajaanneq"

   

Inuiaassuseq pillugu nikaginninnermi ingerlateqarneq pissuseqqaannut qaninnermik aammalu napparsimaqqajaanermik takorluuinermik ingerlateqarpoq.

Pissuseqqaannut qaninneq: takorluugaat tassaasoq illuikkiat nannullu akornanni inuuneq, tamannali kalaallit ikittuinnaat misiginikuuat, ilisimaannerup pianik assilissat takorluukkat pilersarput soorlulusooq ilisimanngisap qanoq isikkoqarneranik takorluuinerinnakkut eqqoriaanerusoq.

Napparsimaqqajaaneq, nalinginnaalersimavoq qallunaat nutaarsiassalerisuinik pissanganarsaarlugu taakkartukkani saqqummiunneqartartuni ukuusut nakuuserneq , imminorneq, kinguaassiutitigut atornerluineq, , atornerluineq il.il. Taakkartorneqartuni eqqortortaqarput, kisianni inuttut pissutsit eqqartorneqaleranngata kalaallimut ataasiakkaamut pissutsinut taakkununnga attuumatillugu nikanartutut inissinneqartarnerat nipaatsumik atuuppoq.

Inuk pineqartoq illuikkialimmeersuunngilaq, aammalu persuttaasoqarfimmeersuunani il.il.

   

Innuttut mattuneq

     

Taammatut inissiinneq equngalluinnarpoq paasinnittaasimullu iluaqutaanani. Inuiiaassuseq pillugu nikaginninnerup kingunerivaa annerusumik minnerusumilluunniit inuiaqatigiinnut mattunneq. Inuiaqatigiinni akulerunniarnermi nassuiagassat paasititsiniaanerit inummut nammatassatut oqimaappallaarpoq. Kajungernarani ajattuineruvoq.

Oqaaseq atorneqartartoq ”grønlænderstiv” tassunga amma attuumassuteqarpoq, qallunaat isumaanni takorluuineranni oqaaseq perujuinninnertut quinartutut atortarpaat. Kalaallinut napparsimaqqajaasutut isiginninneq assigiinngitsutigut atuuppoq, kisianni inuiaassuseq pillugu nikaginninneq atuuttuarpoq tamannali Duc erseqqissarniarpaa.

Kalaaleq qallunaat oqaasiinni atuinermini nangaalersinnaasarpoq pissutigalugu qallunaat nunaminni ammip qalipaataanik immikkoortiterinerat pissutaalluni, namminneq nunaminni oqaatsiminnik eqqornerusorisaminnik atuisuusutut isiginerat.

 

 

Merci - Qujanaq

 

Marine Duc aviisimut ilanngutassiaannut pingaaruteqarluinnartumut qujarusuppunga. Aammalu tupinnalaarsinnaavoq sooq Bordeaux-imiit allaaserisimagaa soormi Bording-imiit allassimaguniuk.

Qallunaatut kalaallisullu allataq saqqummiunneqarnissaa kissaatiginarpoq, tamannami pisariaqarluinnarpoq .

   

Marine Duc uannut saassussinera tunuartinneqarli

 

   

Marie Duc uannut inuttut qanoq ittuuninnik nersussuaq angutikuluuttut pissusilersornera iluaagivara. Nalinginnaasumik Duc silassorissusini qaffasissumik atorpaa, tamannali pillugu nersorpara. Sammisamummi tunngatillugu tamatta immikkut isiginnittaaseqarpugut. Imminut tarrarsorfigisinnaasaminik kalaallit qallunaat nunaanni universitetini ilinniartut ajornartorsiutaat sammivai. Aviisimut ilanngutassiaq una 9000-nik atuarneqarsimavoq, oqarsimaneratuulli nutserneqarsimaneranik takussutissaqanngilaq. Pineqartumut tunngatillugu isumaqarpunga Duc-mut tutsuiginartuullunga, angajulliuneruinnaanngilanga aammalu Duc-itut silassorinnerusorinngilanga. Duc-ituut pikkorivissut kisiisa soqutigisaqarfiginngilakka, kisiannili allanik peqquteqarlutik kalaallit qallunaat nunaannut nuunnerit aamma soqutigisaqarfigalugit, soorlu pisortaniit aningaasanik pisartagaqarnissaminnik ajornartorsiortut sammisaralugit. Tunngavilimmik isummiussanni tassaavoq kalaaleq qallunaat nunaannut pinermini inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsinermi aamma nikaginninnermik aallaaveqalersarnerat. Franskisut paasisinnaannginnera asissorpaa. Taarikkatsituut Duc qallunaannut kalaallillunullu avataaniit isiginnittaaseqarsinnaanini iluaqutigaa. Ajoqqutaali unaavoq qallunaat oqaasiinnik paasinnissinnaanera pitsaaanerpaarsuunngimmat. Tassanilu ullutsinnut naleqqussiakkamut arnat pissaaneqalerneranni eqqunngisorisaminnik qisuariarnissamik piareersimanerat. Tassani suliniarnermi tunngavigisat qaamasunik amillip eqqarsartaasaanniit aallaaviupput. Uanga angut qallunaajusunga isummanni arnat nikanarnerusutut isiginiarsarinngilakka. Ajunnginnerusoqarata ajornerusoqaratalu tamatta inuinnaavugut. Uanga angutaavunga qallunaaq 70-nik ukiulik pualalaartoq. Arnanullu isiginnittaasera nikaginniganilu akeqqersimaartuunngilaq, Marie Duc-mullu aamma taamak pinianngilluinnarlunga. Inuiaassuseq pillugu nikaginninniarneq eqqumiiusappoq. Uanili aviisimut ilanngutassiami atuaasut nalilersinnaassavaat arnanut nikaginnipalaartumik allaaserisaq imaqarnersoq.

 

Marie Duc Universitet Montaigne Bordeaux-imiittumi franskisut Ph.d-mut ilinniartuuvoq.

Ilisimatuuttut allaatigisaata ilaa maanna saqqummersimalerpoq – Link takujuk. Allaatigisaa aviisimut ilanngutassiaq,imarisai tassaapput, Kalaallit Qallunaat Nunaanni qaffasinnerusumi ilinniarfinni ilinniartuunerminni misigisartagaat mattussaaneq aammalu inuiiaassuseq pillugu nikagineqarneq

Allaaserisami saqqummiinnermini ersersippaa, Qallunaat Kalaallinut takornartatut isiginninnerat pigiliussimasaasa kingunerisai- sunniutai. Isummersuutip imarisai ` inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsineq´ aammalu ´pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq´ taakku aallaavigalugit takutippaa Inuiaat Kalaallit, aamma universitetimi ilinniartut pissutsit naapittagaat.

   

"Illit kalaaliutut?"

 

     

Kalaallit 540-ut Qallunaat Nunaanni ilinniartuusut, kalaallit isaanniit tassaapput immikkut ittumik pikkorinnertut qinikkat. qallunaat nunaanni universitetini inuiaassusertik pillugu nikagineqarput. Takornartatut isigineqarneq saqqumisumik pinngilaq, inuillu akunnerminni pissusii inissisimanerilu aallaavigalugit misigiitsoorlugu malinnaajuarpoq. Kalaallit ilinniartut inuiaqatigiinnit ajattugaanerat mattussaanerat piaaraluni pinnginnguatsiarpoq, mattussinnaasarpulli kiserliortunngorlutik.

Tassa Marine Duc ,Bordeaux universitetimi Ph.d-mi ilinniartuunermini ilisimatuuttut allaatigisaata oqariartuutaa. Kalaallit qallunaat nunaanni universitetimi ilinniartut inooqataanissamut ilanngukkiartornermi ajornartorsiortarnerat.

 

Kalaallit ilinniartut nunap inoqqaavinut ilappat?

   

Pissutsut puiguinnakkat ersersinniarpai: Kalaallit qallunaat nunaanni najugallit kalaallit nunaata oqartussaassuiniikkunnaartarput qallunaalli oqartussaasuisa ataaniilertarlutik.

Qallunaat nunaanni kalaallit 16-17000-it najugaqarput, tusindtillu arlaqanngitsut Kalaallit Nunaata aammalu Danmarkip avataani najugaqarlutik. Taakku inuit qallunaat nunaannut nuukkaanngamik ”nunap inoqqaavisut” atanertik atorunnaartarpa? Nuna pigineqanngitsumut nunnittarput, avatangiisiminniit aammalu ilinniarfinniit ersinngitsutut pineqarlutik.

   

"Inuiaassuseq pilligu nikaginnieq"  aammalu "Inuiassuseq pilligu assugiingisitsineq"

Qallunaat kalaallinut eqqunngitsumik isiginninnerat tamani takussaavoq aamma universitetini – inuiaassuseq pillugu nikaginninnerminni saqitsaassuullutik,tamannali kalaallinut qallunaat nunaanni ilinniariarsimasut inuunerminni nanertuutigaat.

Tamannali apeqqutigineqaraanngat akissutit nalinginnaasutut isigilersimasat akissutigikajuttarpaat ”ammip qalipaataa, iluatsiffeqanngitsumik inuiaqatigiinni inissisimasoq aammalu qaffasissumik ilinniagaqanngitsoq”. Marine Duc franskiusoq immineq isiminiit isigalugu qallunaat kalaallillu immikkoortissinnaavai. Qimerluiillunilu pisunut malinnaavoq. Qallunaat taamak misigitillugit illersoriarfissaqartinngilai. ´ Oqaaseq Racialisering ´ ´inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsineq´ atorlugu malunnartinniarpaa ersinngitsumik sumiuussuseq pillugu inissitaaneq, ilimasoreerneq aammalu takornartanik isiginninneq pigiliutiinnakkamit isumaq,kialuunniit annertunerusumik minnerpaammilluunniit nanertuisumik misigaa.

Qanoq ililluni taamak pisoqarsinnaava, kalaaleq pikkorinnerusoq inuiaassusini pillugu nikagineqartoq? annerusumik minnerusumilluunniit mattukkiartuutigisaannik.

Paasinarporli, tassami taakku inuusuttut qallunaat oqaasii oqaasiisa arlarigaluaraat takutippaat kalaallit nunaanni qallunaatut piginnaasaqarluartunut ilaallutik.

Qallunaat isumaqartarput kalaallit immisulli qallunaatut oqalussinnaasuusut. Qallunaatulli oqaatsit immisulli naligiimmik atunngippata, ersinngitsumik pisumik sanileriissilerneqarsarput imatut inissinneqarlutik: qallunaat oqaasiinnik piginnaasai aammalu silassorissusaa killillit. Kalaallit nunaanni ingerlalluartuusut illua tungaanili qallunaat nunaanni universitetini ilinniartuunerminni naqqammissinnaasarlutik.

   

 

   

Ersinngitsutut pineqarneq

   

Inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsinermi takussutit arlariipput, kalaaleq susassarinngitsutut pineqalersarpoq, ersinngitsutut inooqataalerluni. Ersinngitsumik inooqataaneq `inuit akornanni suunngitsutut susassarineqanngitsutut pineqarneq, tikkuaassagaanni tassaasoq inuup isikkua aallaavigalugu inisseereerneq:

Arnaq kalaaleq aallaqqaammut asia-miuusorisimavaa, tassungalu tunngatillugu kisitsinermut pikkorissutut inissillugu,ilinniartoqataatali tupaallaatigeqisaannik kalaaliusoq paasigamiuk isiginninnera allanngoriataarpoq, naatsorsuutigilereerlugulu kukkusumik universitetimut inissitaasimasutut isigalugu.

   

 

 

Qallunaat imminut eqqarsartaassaannut saassussineq "Ajunngitsumik siunertaqarluni nunasiartaaneq"

     

Duc qallunaat kalaallillu akornanni nunasiaateqalernermi paasinnittariaaseq isornartorsiorpaa.

Qallunaat nunasiartaarnerminni nakuusernerat ajornartorsiutaasoq toqqortorneqarpoq illuatunganili `ajunngisaarniarnertik´ kisiat eqqartortarlugu. Qallunaat imminnut paasinnittariaasiminnut tulluarsartutullusooq oqaluttuarineqartarluni. Duc erseqqissarpaa puigorneqassanngilluinnartoq ”qallunaat kalaallit nunaannut nunasiartaarnerminni inuiaqatigiit akornanni, naalaagaaffiup aningaasaqarnera aammalu politikkikkut kingunerisai”. Kalaallit nunaanniit qallunaat nunaannut pigaanngamik, qallunaannut innuttaasuseqartunut ikinnerussutilinnut inissinneqartarput, qallunaat isaanniit qaamasumik amilik tassaammat inuk nalinginnaasoq.

Tamatumalu kingorna apeqqarissaarfini ilisaritippaa, taakku tassaapput kalaallit nunaata illoqarfiisa annersaaneersut. Taakkulu tamakkiisumik isigissagaanni kalallinik qallunaaniillu kingoqqisuullutik. Kinalunniit inuiaat kalaallinut ilisarisimannilaartoq taaguut ”nunap inuia” tupigusuutigisinnaasarpaa. ”Isumaqarsorivunga, nunap inuia (indfødt) tusaraangakku australiap inutoqaannut assersuullugu attuumassuteqartittariga” taammatut inissiinneq kalaaleq nalitsinni inuusumut nammineq imminut paasinnittariaasaannut ungasittorujussuuvoq, tamannali pissutissaqarluarpoq.

 

 

 

"Nunap inoqqaavi" nunasiaartimut taaaguusiinneq

   

Duc naapertorlugu oqaaseq ”nunap inoqqaavi” nunasiaateqalernermi pinngorsimavoq. tamanna pinngorsimavoq politikkikkut pissaanillit nunasiartaarnermi nunap inuisa nunaqavissuusut pillugit.

Takorluukkamiit eqqartorneqanngisaannartumit kalaallit aammalu ilinniartoqataasa allaniit kalaallit qulaani taaneqartutut nunap inoqqaavisut isiginiarneqartarput. ”Takornartunut pigiliutiinnakkamik isumaqarnerup, ataatsimoorussamik kingunerivaa nunap inuisa, nuna peroriartorfitsik nalikinnerusutut isiginiarneqartoq.

   

 

 

Pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq

 

Duc assigiinngitsut allanngorartut tikkuartorpai,nunami suminngaanneerfimmi pissutsit,nagguik aammalu inornerussuseq: qaamasumik amilik, oqaatsit, pissuserisamut takorluukkat il.il. tamannali eqqartorniarneqaleraanngat qallunaat tungaanniit nunasiaateqarnermi oqaluttuarisaaneq pillugu ”pinngitsaalisamik eqqartuiumannginneq” pilersarpoq, soorlu inuit naapeqatigiinnerminni qallunaaq qallunaat nunaanni kalaaleq naapittaraa, aamma universitetimi.

   

 

"Pisusseqqaannut quaninneq" aammalu "Napparsimaqqajaanneq"

   

Inuiaassuseq pillugu nikaginninnermi ingerlateqarneq pissuseqqaannut qaninnermik aammalu napparsimaqqajaanermik takorluuinermik ingerlateqarpoq.

Pissuseqqaannut qaninneq: takorluugaat tassaasoq illuikkiat nannullu akornanni inuuneq, tamannali kalaallit ikittuinnaat misiginikuuat, ilisimaannerup pianik assilissat takorluukkat pilersarput soorlulusooq ilisimanngisap qanoq isikkoqarneranik takorluuinerinnakkut eqqoriaanerusoq.

Napparsimaqqajaaneq, nalinginnaalersimavoq qallunaat nutaarsiassalerisuinik pissanganarsaarlugu taakkartukkani saqqummiunneqartartuni ukuusut nakuuserneq , imminorneq, kinguaassiutitigut atornerluineq, , atornerluineq il.il. Taakkartorneqartuni eqqortortaqarput, kisianni inuttut pissutsit eqqartorneqaleranngata kalaallimut ataasiakkaamut pissutsinut taakkununnga attuumatillugu nikanartutut inissinneqartarnerat nipaatsumik atuuppoq.

Inuk pineqartoq illuikkialimmeersuunngilaq, aammalu persuttaasoqarfimmeersuunani il.il.

Inuttut mattunneq

Taammatut inissiinneq equngalluinnarpoq paasinnittaasimullu iluaqutaanani. Inuiiaassuseq pillugu nikaginninnerup kingunerivaa annerusumik minnerusumilluunniit inuiaqatigiinnut mattunneq. Inuiaqatigiinni akulerunniarnermi nassuiagassat paasititsiniaanerit inummut nammatassatut oqimaappallaarpoq. Kajungernarani ajattuineruvoq.

Oqaaseq atorneqartartoq ”grønlænderstiv” tassunga amma attuumassuteqarpoq, qallunaat isumaanni takorluuineranni oqaaseq perujuinninnertut quinartutut atortarpaat. Kalaallinut napparsimaqqajaasutut isiginninneq assigiinngitsutigut atuuppoq, kisianni inuiaassuseq pillugu nikaginninneq atuuttuarpoq tamannali Duc erseqqissarniarpaa.

Kalaaleq qallunaat oqaasiinni atuinermini nangaalersinnaasarpoq pissutigalugu qallunaat nunaminni ammip qalipaataanik immikkoortiterinerat pissutaalluni, namminneq nunaminni oqaatsiminnik eqqornerusorisaminnik atuisuusutut isiginerat.

 

 

Merci Qujanaq

   

Marine Duc aviisimut ilanngutassiaannut pingaaruteqarluinnartumut qujarusuppunga. Aammalu tupinnalaarsinnaavoq sooq Bordeaux-imiit allaaserisimagaa soormi Bording-imiit allassimaguniuk.

Qallunaatut kalaallisullu allataq saqqummiunneqarnissaa kissaatiginarpoq, tamannami pisariaqarluinnarpoq .

Marie Duc uannut saassussinera tunuartinneqarli

Marie Duc uannut inuttut qanoq ittuuninnik nersussuaq angutikuluuttut pissusilersornera iluaagivara. Nalinginnaasumik Duc silassorissusini qaffasissumik atorpaa, tamannali pillugu nersorpara. Sammisamummi tunngatillugu tamatta immikkut isiginnittaaseqarpugut. Imminut tarrarsorfigisinnaasaminik kalaallit qallunaat nunaanni universitetini ilinniartut ajornartorsiutaat sammivai. Aviisimut ilanngutassiaq una 9000-nik atuarneqarsimavoq, oqarsimaneratuulli nutserneqarsimaneranik takussutissaqanngilaq. Pineqartumut tunngatillugu isumaqarpunga Duc-mut tutsuiginartuullunga, angajulliuneruinnaanngilanga aammalu Duc-itut silassorinnerusorinngilanga. Duc-ituut pikkorivissut kisiisa soqutigisaqarfiginngilakka, kisiannili allanik peqquteqarlutik kalaallit qallunaat nunaannut nuunnerit aamma soqutigisaqarfigalugit, soorlu pisortaniit aningaasanik pisartagaqarnissaminnik ajornartorsiortut sammisaralugit. Tunngavilimmik isummiussanni tassaavoq kalaaleq qallunaat nunaannut pinermini inuiaassuseq pillugu assigiinngisitsinermi aamma nikaginninnermik aallaaveqalersarnerat. Franskisut paasisinnaannginnera asissorpaa. Taarikkatsituut Duc qallunaannut kalaallillunullu avataaniit isiginnittaaseqarsinnaanini iluaqutigaa. Ajoqqutaali unaavoq qallunaat oqaasiinnik paasinnissinnaanera pitsaaanerpaarsuunngimmat. Tassanilu ullutsinnut naleqqussiakkamut arnat pissaaneqalerneranni eqqunngisorisaminnik qisuariarnissamik piareersimanerat. Tassani suliniarnermi tunngavigisat qaamasunik amillip eqqarsartaasaanniit aallaaviupput. Uanga angut qallunaajusunga isummanni arnat nikanarnerusutut isiginiarsarinngilakka. Ajunnginnerusoqarata ajornerusoqaratalu tamatta inuinnaavugut. Uanga angutaavunga qallunaaq 70-nik ukiulik pualalaartoq. Arnanullu isiginnittaasera nikaginniganilu akeqqersimaartuunngilaq, Marie Duc-mullu aamma taamak pinianngilluinnarlunga. Inuiaassuseq pillugu nikaginninniarneq eqqumiiusappoq. Uanili aviisimut ilanngutassiami atuaasut nalilersinnaassavaat arnanut nikaginnipalaartumik allaaserisaq imaqarnersoq.

Nalunaarsuut ilanngunneqarpoq 22 september 2020.

 

 

Skriv et svar

Din e-mailadresse vil ikke blive publiceret. Krævede felter er markeret med *

Don't have an ORCID? Get one in 30 seconds here.
1
1
1
1
1
1